Teretulemast Tallina!

 Elikkäs nyt vihdoin siitä Tallinnan matkasta. Alkumatka oli oikein lupaava, aurinko paistoi ja taivaalla olevat pilvet olivat oikein valkoisia ja kauniita.

 Laivamatkakin meni oikein sutjakkaasti kannella ja taxfreessä, baareja unohtamatta. Laivalla en muuten suosittele käymään baarissa, hinnat nyt jo sen sanovat, eikä laatukaan ollut oikein mitään. Lonkerossakin ( hintana 7e) oli jokin kamala sivumaku, joka jäi suuhun moneksi tunniksi.

Seura tosin oli mitä mainiointa! En tiedä missä meni vikaan kun olimme H:n kanssa ainoat alle 60-vuotiaat koko laivalla! Eipä siinä silti mitään, kun eläkeläisten karaoketaitoja kuunteli ja tanssiliikkeitä ihasteli. Saimmehan me vielä muutaman oppitunnin miten eläkeläiset iskevät vastakkaisen sukupuolen edustajiakin, ja voin vain sanoa etteivät metodit ole muuttuneet ollenkaan aikojen saatossa.

Kun vihdoin pääsimme Tallinnaan, menimme ensin tietysti Super Alkoon, ja sieltä tuli muutama pullo ostettua jääkaapintäytteeksi ja ne täyttävät jääkaappia edelleenkin!  Ja lopulta pääsimme vihdoin kiertämään kaupunkia, Alko-ostokset kun jätettiin linja-autoon. Suuntana oli aivan ensimmäiseksi vanha kaupunki ja siellä ilman karttaa hortoilimme hetken muurin viertä, kunnes päätimme tai oikeastaan H päätti lähteä suunnistamaan kohti Viru-keskusta, jossa oli yllättävän mukavaa ja kaiken kukkuraksi myyjät puhuivat suomea! ja vielä taitavasti. Virukeskukselta lähdimme taas suunnistamaan kohti vanhaa kaupunkia ja sieltä satamaan, jalat kun eivät saaneet armoa mukulakivikatujen mäissä ja kuopissa.

 Matkalla tuli poikettua melkein jokaiseen pikkuputiikkiin, eikä ostoksilta vältytty, mitä nyt ei taaskaan tullut ostettua itselle mitään....

 Vanhassa kaupungissa keskiaikaisteema oli vahvasti esillä, erityisesti Raatihuoneenaukiolla, jota ympäröi keskiaikaiset ravintolat ja terassit, ja missä ihmisiä houkuteltiin keskiaikaisella puheella ja asuilla eri ravintoloihin.

Joka matkalla tulee kuvattua puluja...

Useiden putiikkien ovilla oli nukke vastassa.

Pikku possu

 Mutta oli siellä aivan uuttakin. Segway-tours, jossa vanhaa kaupunkia kierrellään segwayllä ajellen.  Tämä oli aika hauska lisä vanhan kaupungin lumoon.

 Vanhan kaupungin ulkopuolella maisema olikin taas arkinen ja porteista ulos tultaessa tuntui kuin olisimme tulleet aivan uuteen maailmaan..

 .. joka oli paljon arkisempi ja graffitien täyteisempi kuin edellinen.

Laivalla päädyimme taas kannelle odottelemaan laivan lähtöä ja saimmekin mitä mainiointa seuraa: neljä  pientä pääskyä, jotak viihdyttivät meitä lentotaidoillaan, ja -tempuillaan. Tosin pääskyjen kuvaaminen ei ollut mikään helppo tehtävä, ne kun kiisivät ohitse vain muutaman metrin etäisyydeltä ja mitä suurimmalla vauhdilla.

Paluumatkalla meille ei oltukaan varattu hyttiä, joten istuskelimme ikkunalaudalla ja katselimme kuinka uhkaavat sadepilvet seurasivat meitä koko matkan Suomeen ja aina kotiin asti.

Suosittelen todella käymään Tallinnassa, tosin ensin suunnitellen alustavasti, sillä ilman suunnitelmaa jäi vaikka kuinka paljon näkemättä. Matkoja voi varata erilaisilta järjestäjiltä tai tilaamalla vain liput. Tosin mikäli olette menossa vain päivämatkalle, ottakaa mukaan kunnon jalkineet! Loppuillasta olivat jalat todella kipeät.

Viuuuuuuuuuuuuhhhhhhhhhh!

Nonniin taas onkin kulunut jo melkein kuukausi viime postauksesta, pahoitteluni taas kerran, mutta ylioppilasjuhlien, treenien, näyttelyiden, Tallinnan matkan ja pääsykokeiden vuoksi on vain yksinkertaisesti ollut aivan liian hektistä tämä viime päivien elo, etten ole ehtinyt kirjoittaa tai edes ajatella kirjoittavani  mitään blogitekstejä... 

Tässä nyt sitten jonkinsortin pikakelauksena kaikki; 

Pääsykokeet menivät miten nyt vain menivät... Mitä luultavimmin taas tulee vietettyä yksi välivuosi lisää.... Masennus vain kasvaa heinäkuun lähestyessä, varasijoille taas päästään ja nekin sen verran pitkällä jonossa ettei yliopistoihin sisälle ole asiaa...

Yliopiilasjuhlat sujuivat oikein mukavasti, mitä nyt jouduin poistumaan kesken kaiken Milon   Haku-treeneihin. Treeneissä Milo menikin yllättävän hyvin ja Hakua ruvetaan harrastamaan ahkeramminkin, samoin kuin jälkeä näistä myöhemmin vielä lisää kun saadaan kuvamateriaaliakin, tai videoita.  S kirjoitti hyvät paperit lukiosta ja lahjojakin tuli oikein olan takaa, tosin ne olivat vain niitä peruslahjoja: astioita, matto, rahaa ja jopa Mocca Master.

Match Show:ssakin tuli käytyä tänään taas ja voittokin tuli kotiin! Milo oli pienten pentujen SIN 1.  ja emännän ylpeys loisti kasvoilta vesisateesta huolimatta. Tuli voitettua muutama muu shelttikin! Äijäkin oli ensimmäistä kertaa pöydällä, mikä tosin oli hieman pienehkö, ja käyttäytyi oikein mallikkaasti. 

Voittopalkinnoksi saatiin penturuokaa, liharuokaa, kaulapannan joka mahtuu meidän chihulle, ja tietysti pokaalin ja ruusukkeen.  BIS -kehässä ei sitten enää sijoituttukaan mitenkään, mutta muuten oli oikein mukava mätsäri, vaikka kaatosateessa kaiken aikaa oltiinkin.