Blogitekstisuositus

Merikarhut

Nyt kun onni ei oikein ole ollut matkassa mukana ja harjoittelupaikka meni sivusuun... tosin jotain pahaa ettei jotain hyvääkin.. päätin vie...

keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Frohe Weihnachten!

 Nyt kun taas tauon jälkeen, tauko elektroniikasta tekikin oikein hyvää, on päässyt internetin bittimaailmaan käsiksi pitänee kertoa kuulumisista; Saksan matka sujui alun ongelmista huolimatta oikein hyvin ja Weimar olikin mitä ihastuttavin kaupunki! Ilmat olivat mitä lämpimimmimmät +3 ja kylmimmillään oli -4, eli mitä mainioimmat ilmat kaupunkituristeiluun. :D
 Kaupunki oli aivan joulutunnelmissa! Vaikkei lunta ollutkaan missään. Joulumarkkinatkin jatkuivat joka kadulla, eikä koristeluilla oltu pihtailtu! Olivat ihan toista luokkaa kuin täällä Suomenmaalla. Joulupukkeja heilui jokaisessa seinässä ja valot olivat mitä ihanimpia!
Goethe ja Schiller kättelemässä kansallisteatterin edustalla.
 Tietenkään turistikohteita ei voinut unohtaa: museot, joista ehdeimme käydä kolmessa seitsemästä suihkulähteet, joulumarkkinat ja torit, ja tietysti kaupungin lähettyvillä sijaitseva keskitysleiri, mutta siitä postaan myöhemmin.
Raatihuonekin oli jotain aivan omaa luokkaansa!
 Mutta itse kaupungin arkkitehtuurista: kaupunki oli kuin suoraan keskiajan kuninkaallisten hienostokorttelista otetusta kuvasta, mitä nyt oli todella paljon värikkäämpi ja erityisesti pirteämpi. Nykyajan henkeä kaupungin kaduille toi kuitenkin joka korttelista löytyvä italialainen pizzeria tai aasialainen ravintola.
Mukulakivikadut olivat hyvin hauskoja ja tasaisia. Kadut olivat myös täynnä elämää ja yllättävän mukavia kävellä. Kävelykadut olivat paikoittain hyvin ahtaita, eivätkä paikallisetkaan oikein välittäneet niillä kävellä, vaan ihan rohkeasti vain autotiellä.. ne harvat autotkin jotka siellä ajelivat olivat joko firman omistuksessa olevia pakettiautoja ja kaksipaikkaisia uudentuoksuisia urheiluautoja. Kateeksi kävi.
Mukulakivikadutkin olivat kauniita ja niillä kävely yllättävän mukavaa.
 Itse markkinat muistuttivat Suomen tavallisia joulumarkkinoita, mitä nyt olivat paljon iloisempia, valoisampia ja koristeluihin ja kojujen ulkonäköön oli panostettu oikein kunnolla. Mitä nyt joka toinen koju oli perustettu myymään Glühwein:ia elikkä siis glögiä viinin kera. Mutta löytyi sieltä vielä katolla varustettu aitaus kolmelle valkealle lampaalle!
 Tuliaisista voisi kai tähän loppuun mainita jotakin: itselleni ostin ihan kaksi laukkua, siskoille suklaata ja kahvia suklaa- ja kahvi-konditoriosta, ystävälle pienen pähkinänsärkijän ja äidille käsintehtyjä pitsikoristeita. Kuvia saatte katsella hieman myöhemmin. 

Loppuun vielä hieman lisää kuvia:

Löytyihän sieltä suomalainenkin koju.

Illalla kadut loistivat jouluvaloista.



St. Paul und Peter Kirche.




Taidemuseo oli melko myös mukavasti kävelymatkan päässä.

maanantai 10. joulukuuta 2012

Rattus

Onneksi tuli sentään lunta alkuviikosta mikä nosti mielialaa ja siitä se alamäki sitten alkoikin..
 Oli tuo viimeviikko kyllä niin täynnä tapahtumia suurin osa huonoja että ei ole edes blogiin ehtinyt/jaksanut kirjoittaa... Mutta nyt on uusi viikko ja mieli korkeammalla ainakin vielä.  Uudesta viikosta innostuneena laitoinkin taas onnistuneimpia luontokuvia tähän alkuun;





Fasaaniukkokin joutui kameran kohteeksi

 Eli viikosta: ensiksikin tuli alkuviikosta ajettua kolari, ketään ei loukannut vaikka oli koira etupenkillä vapaana. Se kun sattuu olemaan leidin lempipaikka matkustaa, mutta tästä eteenpäin koira pysyy visusti häkissä! Kolari sattui vielä siten, että sisko myöhästyi sen vuoksi ajotunnilta, onneksi Mummu sentään pääsi hakemaan siskon koulusta ajotunnille.... Pari päivää siinä meni taas rohkeuden keräämiseen että uskaltautui taas automobiiliin sisälle ja rattiin.

Parit ylppäritkin tuli kierrettyä läpi, kun H, R ja S pääsivät vihdoin ylioppilaiksi, tämä häivytti mielipahaani hieman vaikka kolarini oikin juhlien pääpuheenaihe. Samana iltana kun juhlat oli kierretty varasimme lentomme ja bussimatkamme S:n ja M:n kanssa, ja ongelmia riiti: lentoyhtiö ei hyväksynyt pankkikortteja, soitettiin intiaan puolentoista tunnin kokeilun jälkeen, lopulta saimme lentoliput. Bussilippujen kanssa oli vielä lisää ongelmia: maksu meni kyllä firmalle mutta lippuja ei kuulunut/näkynyt missään... lopulta puolentunnin puhelimessa huutamisen jälkeen saimme vihdoin bussiliput itsellemme. Nyt voikin ehkä viikon päästä päätyä Saksanmaalle katselemaan joulumarkkinoita.

Onneksi kumminkin perjantaina meille tuli pikkuinen vavveli kylään.. :)
Korvien oikein pitämistä täytyy vielä hieman treenata :D

 Niin ja viikonloppu menikin joululahjojen etsiskelemisessä ja paketoimisessa, joulupiparien leivontaa unohtamatta! Mutta kun vihdoin luulin huonon onneni kääntyneen ilmoitti valmennuskurssini järjestäjä peruvansa koko kurssin! Tosin olisin päässyt Helsinkiin samalle kurssille puoleen hintaan, mutta kun ei ole varaa tai mahdollisuutta matkustaa Porista Helsinkiin kaksi kertaa viikossa 4kk ajan!!!!!! Nyt käydään sitten verkkokurssi ja toivotaan sen auttavan, pääsykokeisiin lukemisen olenkin jo kiltisti aloittanut! :D

Sunnuntaina löytyi vielä takapihalta ihana yllätys! 
Oravien tiputtamat siemenet ovat herkkua!
 Aivan oikein rottahan se meidän takapihalla ruokaili!!!!!!!! Hetken aikaa panikoituani ja ällöteltyäni sain haettua kamerani ja aloin seurailla pikkuotusta ja pitää kyllä myöntää että lopulta kyllä ihailin Rattus norvegicus:ta enemmän kuin kauhistelin. Se oli jotenkin fiksun oloinen ja liikkeissään elegantti. Sen olemus huokui älykkyyttä ja se miten sopeutuvainen laji onkaan kyseessä, sen koko olemassaolon ajanhan sitä on vainottu ja pyritty hävittämään tuloksetta.
Myönnän että piti ihailla jyrsijän älykkyyttä kun varmisti ensin ettei ovella ollut ketään, ennen kuin lähti piilostaan.
Kaikesta tästä huolimatta en kyllä halua sitä takapihallemme! Ja oravien ruokinta meidän takapihallamme loppui tähän! Rotan kulkutunneli terassimme alle tukittiin, ei onneksi ollut pesäkolo! Ei olekkaan rottaa näkynyt enää takapihalla. Koputan puuta.

Tänään tuli vielä käytyä katsomassa Tipsun pentua, ikää oli 3kk. Pentuterapia olikin tarpeessa mielenkohottajana! Toivottavasti nyt tämä viikko olisi onnekkaampi ja parempi.