Metsän siimeksessä

Nyt kun kerran tuli harrastuskoira hankittua, niin pitihän sille nyt keksiä harrastus. Tätä ei tietenkään helpottanut herran omapäisyys, välillä tuleekin epäiltyä onko se edes sheltti vai terrieri, varsinkin perusharrastusten, TOKO:n ja agilityn saralla. Onneksi omistajan kekseliäisyys/itsepäisyys ei antanut sen estää ja keino koulutukseen löytyi. 

Harrastusten keskellä onkin tullut huomattua että, tässä välillä niin villiltä ketulta tuntuvassa koiranalussa onkin oikein kunnolla potentiaalia vaikka mihin! Agilityssä ei mikään este ollut ongelmana, ei edes keinuva keinulauta! TOKO:ssakin herra loistaa, kun sille päälle sattuu, ja kun ei kiinnosta niin sekin ilmaistaan oikein selkeästi. (Näistä molemmista tulee vielä kuvia myöhemmin kunhan ehdin ja saan kelpoisia kuvia otettua)

Aloitimme myös harrastus -kurssin, jossa tutustutaan jäljestykseen, henkilöhakuun, koiraviestiin, sekä Milon rakastamaan aglityyn. Jäljestyksessä Milo loisti ja on kehittynyt jo niin paljon että sitä lähdetään oikein kisamielessä harrastamaan! Siinä lähinnä onkin ohjaajassa koulutettavaa, koira kun menee kuin ammattilainen ja muutamassa viikossa saimmekin lisätä jäljelle jo melkoisia aukkoja.

Henkilöhaustakin Milo nauttii, mutta sitä onkin kotioloissa hieman hankalampi treenata, varsinkin kun maalimiehiä on vaikea saada metsään kykkimään tunniksi... Mutta yritys jatkuu...

Nyt tällä viikolla oli vuorossa viesti. Tarkoituksena on siis että koira juoksee kahden ohjaajan väliä aikaa vastaan. Koetilanteissa ohjaajien välit ovat vielä huimat ensimmäisessä luokassa 2300m ja aikaa vain 15 min. Lujaa saa siis koira juosta!  Palveluskoiraliiton sivuilta löytyy enemmän tietoa lajista, mutta teille jotka mieluummin haluatte tiedon pähkinänkuoressa: lajissa imitoidaan sodissa käytettyjen rykmenttien välillä viestiä kuljettavien koirien työtä. Eli koira siis juoksee kahden ihmisen jäliä mahdollisimman suoraan ja nopeasti. Tämäkin laji jäi meille kotona harrastettaviin lajeihin, oli se ohjaajallekin sen verran hauskaa touhua.
  
Mutta tässä nyt vielä kuvamateriaalia, toivottavasti jossain välissä saisi vielä videoita lajeista, mutta sitä odotellessa saatte tyytyä kuviin.

Saatiin oikein viralliset SPKL:n liivit ylle.

Vauhtia riitti ja koira selvästi nautti. :)

S lähettää eteenpäin viimeiselle etapille.

Suosittelen lajia kaikille! Parantaa selvästi koiran ja omistajan välistä suhdetta ja koira saa toteuttaa itseään parhaalla mahdollisella tavalla! Eli kaikki vain koiran ja kaverin kanssa metsään, ja juoksuttamaan koiraa ohjaajalta toiselle! Palkkiona me käytimme lelua ja herkkuja, jolloin kiinnostus säilyi, vaikka tuntuikin välillä siltä ettei niitä tarvittaisikaan.