Lääkärileikkejä

Tuli sitten tossa viikonlopun aikana "leikittyä" (noudatin siis lääkärin antamia ohjeita, sekä omaa maalaisjärkeä) eläinlääkäriä.

Eli perjantaina tuli leikattua molempien koirien kynnet, pytsattua korvat ja harjattua hampaat, hammaskiven raaputuksia unohtamatta. Lauantaina oli vuorostaan pakko kaivaa ahneen koiran kurkusta luunpala, joka ei olisi edes jäänyt jumiin jollei meidän leidin olisi ollut aivan pakko haukkua mummulan pesukonetta, joka sattuu pitämään erilaista ääntä kuin meidän oma pesukone, kun linkous lähti päälle. Minä sitten, mummun panikoidessa vieressä, kilttinä tyttönä tungin sormeni koiran kurkkuun ja otin sen puoliksi sulaneen ja limaisen pureskelleen luunpätkän pois tukehtuvan koiran kurkusta... jonka jälkeen koira söi sen kiltisti loppuun pesukoneesta välittämättä.

 Sunnuntai olikin mielenkiintoinen ja meinasi itsellekin iskeä pieni paniikinpoikanen; Koira yritti parkettilattialta hypätä syliin, tai siis hyppeli siinä parketilla etää "ota syliin, ota syliin!!" kun itse yritin lukea lehteä, ja tottakai liukkaalla alustalla koiran takatassu petti alta ja koiran vanha vaiva palasi... polvi meni sijoiltaan. Näin ei olekkaan käynyt muutamaan vuoteen. Koira jäi siihen paikalleen seisomaan ja katsoi apua-anovasti... Koira tuli syliin ja tutkittiin polvet, joiden luut ovat sormenpaksuiset paksun turkin alla... ei mikään helppo tehtävä,  hetken aikaa siinä sitten muistelin mitenkäs se lääkäri oli sanonutkaan että se polvi saataisiin takaisin paikoilleen. Kun en millään meinannut muistaa ohjeita meinasi iskeä pieni paniikin poikanen! Onneksi satuin vahingossa tuli varmaan jostain aivojen perukoilta muistikuva käden oikeasta asennosta laittamaan käteni oikein ja heti muistui mieleen mitenkäs se polvilumpio laitettiinkaan takaisin oikein! :D Eipä siinä mennytkään sitten kuin hujaus ja koira oli kuin uusi... tästä merkiksi koira päättikin heti tappaa villasukkani...