Blogitekstisuositus

Merikarhut

Nyt kun onni ei oikein ole ollut matkassa mukana ja harjoittelupaikka meni sivusuun... tosin jotain pahaa ettei jotain hyvääkin.. päätin vie...

sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Ensimmäinen viikko takana

Nyt on ensimmäinen viikko takana ja kyllä sitä oikein huomaa, kun katselee noita viikon alussa otettuja kuvia, kuinka paljon tuo pentu oikein kasvaa silmissä! Painoa on tullut jo kilo lisää ja suurin piirtein sentin tullut korkeutta.  Yksinolo tuottaa vielä hieman ongelmia, mutta sujuu jo paljon paremmin välillä nukkuen ja taas välillä repien paikkoja.

Sain vangittua Milon ilmeen kun sitä torutaan, tai kun se ei saa tahtoaan läpi. :)
 Öisin onneksi saadaan jo nukuttua, mitä nyt poika herää aina kuuden aikaan aamulla. Päivisinkin Milo onneksi viihdyttää aika hyvin itseään, jolloin saamme olla melko rauhassa, tehden omia juttujamme. Iltaisin vielä riehutaan Miscan kanssa sen verran paljon että muutamaan otteeseen on jouduttu panemaan pelin poikki.


 Korvatkaan eivät ole enää "noutajakorvat" vaan alkavat pikkuhiljaa nousta pystyyn.

 Tämä viikko onkin suurimmaksi osaksi nautittu pakkasen kirpeydestä, ja "totutettu" pentua viikkohoitoihin. Ei se oikeastaan mitään totuttelua edes tarvitse kun sille saa tehdä mitä vain ja matolääkekin syödään itse kädestä.

 Tällä hetkellä käydään vielä vain Piipun kanssa lenkillä, (liian kovat pakkaset Pamille ja Milolta puuttuu vielä rokotukset), mutta kyllä Misca siitä onkin nauttinut oikein kunnolla!



 Mutta kaiken tapahtuman ja vahtimisen vastapainoksi ovat koirat, ja mekin oikeastaan, nukkuneet oikein kunnolla ja lepäilleet pennun naskaleiden ulottumattomissa.



On ne vaan niin suloisia nauttiessaan hiljaisuudesta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti