Blogitekstisuositus

Merikarhut

Nyt kun onni ei oikein ole ollut matkassa mukana ja harjoittelupaikka meni sivusuun... tosin jotain pahaa ettei jotain hyvääkin.. päätin vie...

lauantai 25. toukokuuta 2013

Turun sukupuut

Tulikin tuossa sitten tehtyä vielä "viimiset" pääsykokeet tältä keväältä. Tosin vielä saan maanantaina tietää että pääsenkö Tampereelle piirrustuskokeisiin kesäkuussa. Mutta itse Turun kokeista: no biologiankoe meni ihan kivasi ja vaikka itse kokeesta lähdettyäni huomasin kirjoittaneeni muutaman virheen, mutta eiköhän sieltä nyt edes joitain pisteitä tule..... Eläinlääkiksen koe oli sitä vastoin aivan kamala ja täysin erilainen kuin viimevuonna! Tänä vuonna koko koe oli aineiston pohjalta ja tehtävät aivan jostain avaruudesta vedettyjä.... Kaiken kukkuraksi nyt sai monivalinnoista tyhjäksi jätetyistä ja virheellisesi valituista vaihtoehdoista miinuspisteitä! Onko tämä nyt reilua?

Osa tehtävistä meni kyllä hyvin, mutta laskimeni ei vain jostakin ihmeen syystä suostunut laskemaan kaikkia laskuja... Pitikin sattua... Tehtävänippu oli vielä kaiken kukkuraksi puolet paksumpi kuin viimevuonna, ja jo viimevuonna aika oli loppua kesken. Tänävuonna jäikin osa tehtävistä vastaamatta,ajan yksinkertaisesti loputtua kesken!

Kokeen jälkeen serkkuni, jonka luona yövyin, kaapista löytyvä tequila-pullo vaikutti oikein houkuttavalta, mutta pitkän ajomatkan johdosta tyydyin lievittämään ketutusta shoppailulla. Tosin kaikki mitä tuli ostettua olivat yhdet farkut.......

Mutta tässä nyt vielä kuvamateriaalia mitä tuli napsittua:














keskiviikko 22. toukokuuta 2013

 No taas tulikin jo vierähdettyä useampikin viiko viime postauksesta... Pahoitteluni tästä  Pääsykoerumban alettua ei vain yksinkertaisesti ole aikaa riittänyt blogin päivitykseen...
 Mitä tuossa nyt olen ehtinyt nenää irroittamaan kirjoista ja miettimään muutakin kuin voiman momenttien laskukaavoja, pH arvojen laskumenetelmiä ja munuaisten toimintaa, on ulkona ollut niin kamala ilma ettei sinne ole edes viitsinyt nenäänsä työntää.

Väenväkisin itseni kuitenkin yhtenä iltana pakotin Yyteriin koiria viihdyttämään ja testaamaan osaako Milo edes uida. Nappasin vielä yht'äkkiä E:n ja Lotankin mukaan, jotten itse aivan täysin tylsistyisi ja sai siinä samalla kuulla E:nkin kuulumisia kun oli kylmästä Lapista kotoutunut.
Pallo oli vielä tallessa
Tässä nyt muutama kuva rannalta.

 Harmiksemme vain katosi minunkin luottamus kanssaihmisiin jälleen aivan kokonaan! Ylemmässä kuvassa näkyvä Milon vinkuva tennispallo, jonka eteen hypätään kuuseen ja takaisin, katosi! Se vain katosi rannalta, kun eräs tolleri tuli meitä tervehtimään omistajiensa kanssa.... Ei löytynyt enää mistään palloa ei.... Milokin sitä etsi oikein urakalla, tuloksetta ja masentuen. Palloa etsittiin vielä kotonakin ja pari päivää sitä surtiin...

Mutta nyt on pakko mennä jatkamaan lukemista ja huomenna onkin aikainen aamu ja matka kohti Turkua.

torstai 9. toukokuuta 2013

Loistoa

 Saapui vihdoin kesä....
 Kukat kukkivat, kaikkialla on vihreää, linnut laulelevat ja aurinko sen kuin paistaa...
 Kahdelle oikein kunnon turkin omaavalle nelijalkaiselle kelit tulivat nurkan takaa, eikä niihin oltu ehditty kunnolla varautua.. Seuraus: kamala kuumuus ja lenkeillä oikein tukala olo.

Onneksi kekseliäs omistaja löysi taas tälläkin kertaa karvatassujensa pelastukseksi ratkaisun, joka oli oikein miellyttävä molempien osalta;

Ennen lenkkiä ämpäri täyteen jääkylmää vettä ja pyyhkeet sinne likoomaan. Kun saavutaan lenkiltä ja molemmat koirat lipittävät vettä oikein olan takaa, rutistetaan pyyhkeet mahdollisimman kuiviksi ja koirien selkään. Tosin koska pentu halusi molemmat pyyhkeet itselleen, joutui Piippu tyytymään viilentävään pyyhehierontaan, kunnes Milo vei pyyhkeen omaksi unirätikseen...


Nyt on enää odotettavissa kova karvanlähtö....

torstai 2. toukokuuta 2013

Vapun cookies

Tulikin tuossa Vappuna leivottua Tupla-suklaa-cookiesseja. Mistä lie tuo inspiraatiokin tuli..

 Löysin aivan ihanan reseptin valion sivuilta. Muuttelin vain reseptiä hieman; muutin suklaan taloussuklaasta Fazerin siniseen ja vielä halusin kokeilla miten tuo Fazerin uutuus tumma kuningatar sopii leipomuksiini.

Ohje siis oli mitä simppelein: vaahdota sokeri ja rasva, lisää muut aineet ja sekaisin.
Tietysti pähkinät ja suklaa piti rouhia... laiskana kokkina ja maailman ahneimpien koirien omistajana ei oikein innostanut pilkkoa pähkinöitä veitsellä, (lopputuloksena puolet pähkinärouheesta olisi lentänyt lattialle ja ennen kuin olisi ärräpäätä ehtinyt sanoa, olisi pähkinät menneet koirien mahaan...) joten päätin ottaa avuksi puukaulimen ja antaa pähkinäpussille muutaman tarkan iskun.  Toimi muuten oikein hyvin.

Ja sitten vain kaikki sekaisin....


Puulusikka puri taikinaan paremmin kuin vispilä, oli taikina lopuksi sen verran paksua.
Ohjeessa käskettiin pyöritellä taikina palloiksi leivinpaperille. Skeptisenä tähän päätin kokeilla mitä tapahtuu jos vain laitan kahdella lusikalla näteiksi kasoiksi. No lopputulos oli reunoilta palaneet ja keskeltä raa'at epämuodostuneet kekäleet.....
Pyöritelkää siis ne taikinapallot, vaikka viekin aikaa ja vaivaa....

Mutta lopputuloksena oli mitä kauneimmat ja makeimmat keksit ikinä!!! Tosin kuumina keksit muotoutuivat helposti. Eli niiden pitäisi antaa jäähtyä pellillä, eikä ladota lämpiminä päällekkäin, sillä silloin lopputuloksena on osa V:n muotoisia ja osa tavallisia.

Tämä resepti oli myös oivallinen lahjaidea: Kuivat aineet purkkiin ja kylkeen ohje ja lista muista aineista.